Tanja Hartonen-Pulkka Sydämellä kuuntelen Sinun arkeasi

Sanahelinää

Sanahelinää

 

Mikä ihme siinä on niin vaikeaa kirjata hoitajien mitoitus lakiin. Suositus on suositus, jota saa rikkoa. Miksi ihmeellä tähän ei muutosta tapahdu? Vai onko se vain kustannuskysymys. Valtiolla ei ole varaa hoitaa vanhuksiaan, niin hoitajat pidetään minimissä ja sen alle. Ei voi olla totta, ettei yhteiskuntaa tämän enempää kiinnosta vanhuksen loppuaika. Jonka toivoisi olevan inhimillistä ja kiireetöntä. He ovat veronsa yhteiskunnalle maksaneet ja antaneet panoksensa jollain muulla tavalla olemalla osa yhteiskuntaa. Ennen oltiin laitospaikoissa ja olin kunnalla työssä sen muutospaineen alla, kun laitospaikat muuttuivat palveluasumispaikoiksi. Laitospaikan maksoi yhteiskunta lääkkeineen. Palveluasumiseen siirryttäessä vanhus maksaa itse lääkkeensä, vuokran yms. Yhteiskunta sai säästöä. Mikään ei muuttunut fyysisessä ympäristössä, ainoastaan maksaja.

 

Hoitoon ei panosteta riittävästi. Yksityisellä puolella on artikkelin mukaan mitoitukset paremmalla tolalla, koska se vaaditaan. Kunnalla voidaan asiasta luistaa. Sairastapauksissa toivon, että vajaalla miehityksellä ei töitä tehdä. Sitäkin on tapahtunut. Silloin suihkutukset siirtyvät siihen asti, kunnes ”miehistö” on täysilukuinen. Eli edes minimimitoituksessa.

 

Noin kymmenen prosenttia hoitopaikoista alittaa edelleen vähimmäistason? Oli edellisten vaalien vaaliaseena tämä hoitajamitoitus, jolloin kehuttiin,  että jos yksikin paikka menee suosituksen alle, se kirjataan lakiin.

 

Tiesin tämän jo silloin, että on vaan sanahelinää. Ja sitähän tämä on. Jos olisi haluttu kirjata lakiin, se olisi jo tehty. Lakiin pitäisi kirjata myös säännöllinen ulkoilumahdollisuus.

 

Ymmärrän, ettei löysää haluta. Ei kukaan sitä halua. Henkilöstön sitoutuu työhönsä kuin oman yrityksen pyörittämiseen. He tekevät työnsä, omatunto kaivaa jatkuvasti ja uran vaihtokin mietityttää.

 

Kotihoitoon halutaan panostaa? Mitä on se kotona asuminen. Jos asut 5-10km päässä keskustasta, et saa kunnan kotihoidon palveluja kotiisi. Asut liian kaukana? Onko tähän joku laki, vai on onko se vain paikkakohtaista? Ethän sinä silloin saa asua kotona. Sinun pitää muuttaa taajamaan, jos meinaat kotiisi saada hoitoa, ja ruokaa. Mitä kotona tukemista se on? Sinuthan pakotetaan jättämään kotisi. Muutat yhteen huoneeseen, johon mahtuu hätäiseen pieni keittiön pöytä, sänky ja kirjahylly. Saat omat verhot ja muutaman valokuvan. Ja sinulle kerrotaan, että se on sinun koti. Tuntuisiko itsestäsi siltä, että se on oikeasti koti? Siis mitä ihmettä? Kotihoitoon on helppo jättää kaikki vanhukset. Siinä ei ole mitoituksia, resurssien määrää ei lasketa. Kyllä lakiin pitäisi kirjata minimiaika, jonka hoitaja asiakkaallaan on käyntikerta. Riittääkö 6 min/käynti. Mitä se kuuden minuutin käynti maksaa suhteessa?

 

Hoidettaisiinko ihan omat, arvonsa ansainneet vanhukset kunnolla, niin, että he kokevat myös olevansa arvokkaita?

 

 

http://yle.fi/uutiset/hoitajamitoituksen_kirjoittaminen_vanhuspalvelulak...

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Lapsilla ja vanhuksilla pelataan juuri poliittista peliä. Lastentarhaopettajat, lähinnä kokoomuslaiset, vetovat sen puolesta, että heidän pitäisi saada tehdä vain opetustehtäviä. Kuravaatteiden riisuminen ja vaikkapa ruokapäydän siivoamin en ei siihen kuulu, vaan teoreettinen opetus.

Kuienkin käytännön elämisen tilanteet ovat juuri niitä joissa lasta voidaan parhaiten opastaa oikeisiin menetelmiin ja käyttäytymiseen. Jos lastentarhan henkilöstöä ryhdytään nykyistä selvemmin jakamaan apiulaisiin ja opettajiin, ollaan kovasti hakotiellä.

Hoitajamitoituksessa on kysymys saman tapaisesta asista tosin kääntäen. Kuvitellaan, että hoitajien määrän sitominen hoidettavien määrään ratkaisee hoivatyön ongelmat, vaikka kaikkein olennaisinta on asenne.

Hoivatyö on jo jakautunut siivoojiin, apuhoitajiin, varsinaisiin hoitajiin ja johtoportaseen sekä lääkäreihin. Parhaaseen tulokseen päästään, kun eri ryhmien väliset rajat häivytetään ja koko henkilöstöä koulutetaan osallistumaan potilaiden hoitoon kokonaisvaltaisesti.

Sen voin todeta, että hoivakodit kuntoon ohjelmalla on saatu aikaan paljon hyvää. Siihen suuntaan vanhusten hoidossa pitää mennä. Sama koskee päiväkoteja. Sinne ei pidä päästää syntymään eri tason hierrgoita ainakaan enempää, mitä niissä jo on ja jo kehittynyttäkin gategoriointia pitää purkaa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kun toteutuisi edes se palveluasuminen, mutta kun ei. Ainakin Joensuu on esimerkki kunnasta, jossa mikään ei toimi vaaditulla tavalla.

Palveluasuminen pitäisi järjestää kolmessa kuukaudessa, mutta vuosittain lähemmäs 100 vanhusta on ilman palvelua paljon yli tuon ajan, useat jopa vuosia.

Keskustelin Joensuun vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannaksen kanssa aiheesta ja kysyin hävettääkö häntä vanhuspalvelun taso Joensuussa. Seija Karukannas vastasi, ettei hävetä.

http://yle.fi/uutiset/joensuulla_edessa_valtaisa_y...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Haluat kommentit vain itsellesi, olet outo.

Toimituksen poiminnat