Tanja Hartonen-Pulkka Sydämellä kuuntelen Sinun arkeasi

Yksinyrittäjyys

YKSINYRITTÄJYYS

Pakko painaa taas kahta vuoroa, jotta saa jotain kautta palkattoman opintojakson takaisin. Kun yksinyrittäjä opiskelee ja kehittää itseään, tarkoittaa se tekemätöntä työtä ja kärsivällisyyttä asiakkailta ja omaisilta. Kun yrittäjä opiskelee, se todellakin on vaikeaa. Kun minulle nyt tulee harjoittelujakso neljä viikkoa, joudun samalla hoitamaan omat asiakkaat. Eli teen samaa työtä sairaanhoitaja-opiskelijana ilmaiseksi yhden vuoron ja lähihoitajayrittäjänä teen työt päälle. En voi ottaa koulutustukea. Mihin asiakkaat katoaisi kuukauden aikana ja miten saisin heidät takaisin? ja lisää jaksoja on tulossa. Työtä saa tehdä koulutukilaskelmien mukaan päälle peräti kaksi-kolme päivää kuussa.  Yksinyrittäjän ensimmäisen palkkaaminenkin on aina se korkein kynnys. Siinä on omat riskinsä. Ja jos työnteko on satunnaista ensi alkuun, onko järkeä?

Kun olet palveluseteliyrittäjä, tulee sinun osallistua koulutuksiin. Ei yksinyrittäjä ehdi tai jaksa. Sinua pyydetään vaikka mihin seminaariin, jonne osallistuminen maksaa. Ei yksinyrittäjällä ole varaa. Sinun tulee toimittaa omia asiakaslaskelmiasi vaikka minne Valviraan.

Yrittäjyydessä on monia eri pointteja: on byrokratiaa, laskutuskin vielä iltaisin, puheluihin vastaaminen. Hoiva-alalla usein asiakas sairastuu ja joutuu sairaalaan. Ja ylipäätään on riskialttiimpi sairauksille, että jää töitä väliin. Kun jää töitä väliin, se on nolla euroa. Samoin kuin on itsellään riski sairastua suurempi ja kun sairastuu kolmen päivän kuumeeseen, on tulos nolla euroa. Unohdetaan peruuttaa käyntejä. On laskettu, että yksinyrittäjät kituuttavat yllättävän pienillä tuloilla, joilla ei ole mitään turvaa.

Ei ole ei. Nauttii vapaudesta, mutta joka päivä painii asian kanssa, onko töitä vai eikö niitä ole. 

Yksinyrittäjyyden työttömyysturvaa, sairaslomaa, byrokratiaa tulee helpottaa.

Onneksi olen hoitaja, voin tehdä työtä omalla verokirjalla kunnallisella puolella hoitajan työtä. Ja joskus käy niin, että joku tarjoaakin yritykselle työtä juuri silloin, kun olet sopinut kunnan kanssa muuta. Työtä kun ei voi odottaa kädet ristissäkään kotona, kun odottamisesta ei mitään saa.

Ammatinvalintakysymys. Tiedän. Itse kyllästyin kunnallisen puolen työntekoon. Se oli jatkuvaa eettistä pohdintaa. Jatkuvaa päivittelyä hoidonlaadusta, jatkuvaa ahdistusta. Mutta siitä saa säännöllisen palkan ja lomat, voisi todeta. Laittaa laput silmille ja palaa takaisin. Onko se sitten elämisen arvoista?

Oma vapaus on yrittämisen positiivinen puoli. Millään ei haluaisi luovuttaa. Kun olisi töitä joka päivä, edes kuusi tuntia päivässä. Ja ei sairastuisi milloinkaan.

Jokaisen pitäisi olla kerran elämässään yrittäjä. Oppii arvostamaan työtä aivan eri tavalla. Nimenomaan oppii arvostamaan ja panostamaan työhön. Oppii oikeasti ajattelemaan asiaa toiselta kannalta.

 

Tanja Hartonen-Pulkka

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Jouni Nordman

Ammattiliitoilla on kova tarve lisätä yksinyrittäjien määrää, sillä luulevat 0-40 tunnin sopimusten kieltäminen jotain ratkaisevan. Sillä se luo vain markkinat yksinyrittäjille, joille tällaiset joustot mitä 0-40 tunnin sopimus tekee, on normaalia. Jolloin tapahtuu sellaista, että nuorilta ja varsinkin opiskelijoilta vähenee merkittävästi työpaikat.

Eli Suomalainen ajattelu malli jossa vain kaunistella jotain, jonka takia lähdetään muuttamaan jotain. Puuttuu kokonaan normaali yrittäjän riski analyysi asiaan, jossa myös ne negatiiviset puolet on painotettu tarpeeksi.

ulf fallenius

30 vuotta yrittäjä ja kaikki vaan mennyt väärään suuntaan ,niin en näe mitään toivokaan että yrittäjä saisi yhtään muuta etua kuin olla maksuautomaatti.

Toimituksen poiminnat